Matkustan viikonlopuksi Ruotsiin, joten sain kipinän muistella menneitä Melodifestivalen-reissujani :) Olen ollut paikan päällä seuraamassa Ruotsin karsintafinaalia vuosina 2010–2013. Ensi vuonna perinne valitettavasti katkeaa, mutta toivottavasti ei kokonaan.
Ruotsin euroviisukarsinta Melodifestivalen on jo pitkään ollut minulle (lähes) yhtä tärkeä kuin itse Eurovision laulukilpailut. Ruotsalainen musiikkimaku osuu makuhermooni niin hyvin. Mukana on joka vuosi ollut maan eturivin tähtiä (olisipa meillä Suomessakin) aina Carola Häggkvististä The Arkiin.
Show'ta on myös ilo seurata. Ruotsissa kaikki on aina viimeisen päälle. On humoristiset juontajat, hauskoja sketsejä ja väliaikanumeroita. Äänestämällä pystyy lisäksi lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Melodifestivalen on koko kansan juhla, inte bara bögarnas fest! ;)
Vuonna 2010 matkustin siis Tukholmaan ensimmäisen kerran. Onni potkaisi, sillä eräs suurimmista idoleistani - Nanne Grönvall - heitti ilmaiskeikan ostoskeskuksessa. Seurasimme ystäväni kanssa keikan eturivistä käsin ja pääsimme vielä tapaamaan Nannen kasvotusten <3 Se oli hieno hetki.
Ruotsin karsintafinaali järjestettiin kymmenen vuoden ajan Ericsson Globe -areenalla, eli tuttavallisemmin Globenilla. Myös Euroviisut vuosimallia 2000 pidettiin tuossa maailman suurimmassa "disco-pallossa". Areenan näkeminen ensi kertaa oli suuri elämys. Ja suuri oli Globenkin! Paikkamme olivat niin korkealla, että jotakuta olisi saattanut ruveta huimaamaan. Näkyvyys lavalle oli kuitenkin hyvä.
Kokemus oli niin huikea, että halusin itsestäänselvästi mukaan seuraavanakin vuonna. Nyt lähdin reissuun peräti kahden ystävän kera :) Vuoden 2011 Melodifestivalen oli kahden kovan kundin kamppailu: Eric Saaden ja Danny Saucedon. Kannustimme Ericiä vahvasti ja väkevästi.
Ja voi sitä riemua, kun lopputulokset selvisivät! Olin aivan varma, että NYT Ruotsi kyllä voittaa Euroviisut ;) Toisin kävi... Vaikka käytännössähän Ruotsi voitti silti, koska Azerbaidzanin taustalaulajat ja biisintekijät olivat ruotsalaisia. (Ai miten niin saivartelua?)
Vuonna 2012 Melodifestivalenissa esiintyi tuleva euroviisuvoittaja, vaikka sitä emme osanneet vielä aavistaakaan. Loreen vei voiton ylivoimaisesti ja Danny Saucedo sai jälleen tyytyä hopeasijaan. Nämä olivat Melodien jälkeisen sunnuntain kovimmat uutiset:
Loreen sitten meni ja voitti koko "roskan", mikä sai minut haaveilemaan toden teolla Euroviisu-matkasta Ruotsiin. Toisin kuitenkin kävi, kisat päätettiin järjestää Malmössa Tukholman sijaan. Matka Skåneen olisi ollut liian hankala minulle. Purin siis pettymystäni matkaamalla jälleen Tukholmaan.
Vuoden 2013 Melodifestivalen järjestettiin uunituoreella Friends Arenalla Solnan taajamassa. Kävimme YOHIOn ja Martin Rolinskin nimmarikeikoilla paikallisessa ostoskeskuksessa nostattamassa tunnelmaa. Varsinkin YOHIO herätti (teini)hysteriaa. Okei, saatoimme mekin olla innoissamme ;) Tätä varten kannatti jonottaa tunti!
Martin Rolinski ei valitettavasti päässyt finaaliin, joten oli mukava nähdä hänet livenä :) Totta puhuen en kauheasti NÄHNYT mitään Friends Arenalla. Paikkamme olivat permannolla ja yleisön seistessä näkyvyys lavalle oli lähes olematon. Tunnelma oli kuitenkin uskomaton. Sitä ei pysty sanoin kuvailemaan, se pitää itse kokea!
Illan lopputulokset olivat meidän seurueemme mielestä täysi fiasko. Kuka ihmeen Robin Stjernberg, kysyn vaan?! YOHIOta kakkossija ei ilmeisesti lannistanut, sillä hänet nähdään myös ensi vuoden kilpailussa. Sen tulenkin seuraamaan kotisohvalta käsin. Ei minua kyllä haittaa, saanpahan hyvän syyn järjestää illanistujaiset ystävien kera. Sinikeltaiset liput heilumaan ja lihapullia naamaan ;)
Kuulostaa ihanalta, ehkä mäkin joskus saan aikaiseksi lähteä katsomaan tuota spektaakkelia. Mutta ei ensi vuonna, pitää säästää erästä toista reissua varten.
VastaaPoistaEhkä vuonna 2015 sitten? ;)
PoistaIhanat muistelut! Globenin finaali on itseltäni kokematta, tai siis nykyään suomeksi sanottuna Friends areena ;), mutta muutoin olen kyllä samaa mieltä siitä, että Melodifestivalen on paikan päällä koettuna aikasmoinen elämyshappening. Tällä hetkellä voimakkaimpana omana tuntemuksenani on halu vaan olla ja muistella ollutta ja mennyttä kuin että olla enää entiseni lailla viisuhärdellin ytimessä. Toisaalta, mielenkiintoista seurata muiden, kuten esim sinun viisuilua, kun kuitenkin muistan millaista se oli. Voin täysin samaistua tunteesi siitä, miten viisuilu tuo elämään ihan omaansalaista kuvioa ja tuttavuuksia, vaikken itse henkilökohtaisesti enää tunne sitä sykettä.
VastaaPoistaOlen itse ollut paikan päällä parissa Andrassa ja yhdessä semissä. Norrköpingin Andrassa oli bussikuljetus areenalle ja takaisin, konserttilipun näyttöä vastaan. Kaikissa käymissäni oli oheistoimintana mm. mahdollisuus kuvatuttaa itsensä Mello-teemoitetussa kuvauspisteessä ja tietysti shopata jotain purtavaa ja muuta matkamuistohömpettä. Onko Tukholman finaaleissakin oheistoiminta pitkälti samaa kaavaa vai huomaistko, että olisi joinain vuosina ollut jotain poikkevampaa tarjolla, siis konserttilipun ostaneille?
Harmi, että tosiaan Globenissa ei enää viisuilla :( Pidin siitä enemmän kuin Friends Areenasta. Se oli makuuni turhan massiivinen.
PoistaAndraan ja johonkin alkuerään olisi myös kiva joskus päästä, koska eiväthän ne parhaat kappaleet aina finaaliin asti yllä. Kyllä finaalinkin yhteydessä on ollut kaikenlaista oheistoimintaa: sponsorit jakelevat tuotteitaan, on ollut jotain kilpailuja ja tietysti myös mahdollisuus ostaa virallisia MF-tuotteita :) Ei tuo varmaan kauheasti eroa alkukarsintojen oheisohjelmasta.