Viisuähkyssä

Maailman laiskin bloggari tässä, moi!

Pahoittelut pitkästä radiohiljaisuudesta. Blogiin kirjoittaminen on monesti ollut mielessäni, mutta en ole saanut aikaiseksi. Välillä tulee sellainen fiilis, lukeeko kukaan muu näitä tekstejä edes kuin pari kaveriani :D (Eikä siinä mitään, kiva jos luette!) Netti on pullollaan niin paljon viisublogeja, että tämä on vain yksi hiekanjyvä muiden joukossa. No, kirjoittamisen pitää olla kivaa, ei pakkopullaa. Jos ei yksinkertaisesti huvita, niin ei ole pakko. Eihän tästä minulle mitään makseta :D Olen melskannut viisuista sosiaalisessa mediassa siihen malliin, ettei bloggaamiseen ole enää riittänyt energiaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Euroviisut on tältä vuodelta taputeltu. Onnea Ukrainalle ja Jamalalle viisuvoitosta! Ukraina oli yksi suosikeistani, VAIKKA onkin vähän siinä ja siinä, hyväksynkö sanoituksen. Tai, hyväksyn kyllä, mutta en ole varma olivatko Euroviisut tälle kannanotolle oikea areena. Monien mielestä oli, äänestystulos puhukoot puolestaan. Silti en voi olla miettimättä, mitä seurauksia Ukrainan voitolla on. Boikotoiko Venäjä ensi vuoden kilpailua? Pystytäänkö viisut edes järjestämään Ukrainassa? Lisääntyvätkö levottomuudet? Aika näyttää.

Finaalista muodostuikin yllättävän kovatasoinen. Mukana ei ollut kuin pari pökälettä. Suomea ei valitettavasti finaalissa nähty, mutta eipä Sandhjalla ollut mitään asiaakaan sinne. Suomen esitys jäi mielestäni keskeneräiseksi ja puolitiehen. Potentiaalia olisi ollut, sitä ei vain osattu hyödyntää :/ Huvittavaa lukea lehdistä, että Suomen satsaus esitykseen oli "hieman erikoisempi mikkiteline". Jep. En usko jatkopaikan kariutuneen esiintymisasun takia, mutta olihan se ihan hirveä! :D

Ennakkosuosikkini Venäjä ei enää livenä nähtynä iskenyt. Esitys oli eittämättä visuaalisesti upea ja Sergey on symppis. Silti aivan muut kappaleet nousivat live-esitysten jälkeen suosikeikseni. San Marino oli ehtaa campia, jolle olisi ollut kyllä paikkansa finaalissa. Armenian Iveta yllätti seksikkyydellään ja aistillisuudellaan. Itävallan Zoë oli vieläkin herttaisempi kuin osasin odottaa! Isäntämaan Frans esiintyi niin rennosti ja suvereenisti, että siitä voi moni konkari ottaa oppia.

Ruotsalaisten kisajärjestelyt olivat muutenkin omaa luokkaansa. Nauran vieläkin "Love Love, Peace Peace" -väliaikanumerolle. Petra & Måns suoriutuivat juontajan tehtävistään mallikelpoisesti. En löydä oikeastaan mitään valittamista. Kyllä ruotsalaiset osaavat! Silti tekee ihan hyvää, että ensi vuonna viisuillaan vähän eri puolella Eurooppaa. Vaihtelu virkistää.

Tällä hetkellä minua vaivaa varsinainen viisuähky, joten sysään euroviisut hetkeksi takavasemmalle. Palataan asiaan, kun on taas jotain asiaa :D

Ensimmäinen viisupuntari

Joka vuosi minut valtaa epätoivo. Eivät nämä(kään) viisut ole mistään kotoisin! Pettymys on vakio. Annan kuitenkin aina uuden tilaisuuden. Jätän esikatseluvideoiden tiirailun vähemmälle ja keskityn kuuntelemaan. Sieltä sirkusesityksien ja kökköjen videoiden joukosta löytyykin sitten ihan oikeita melodioita. Upeita kappaleita, jotka eivät pääse oikeuksiinsa kun antaa näköaistille vallan.

Suosittelenkin sulkemaan silmät ja keskittymään kuuntelemaan. Tänä vuonna on tasaisen hyvä viisutaso! Radioystävällinen, voisi myös sanoa. Puntarillani on kokonaiset 20 neljän tähden viisua. Se on huomattavan korkea määrä. Yhden tähden viisut loistavat poissaolollaan. Viime vuonna sellaisen tarjoili meille rakas kotimaamme.

Pitemmittä puheitta, tältä näyttää (ja kuulostaa) ensimmäinen viisupuntarini vuosimallia 2016:

(Tämä on muuten tosi kätevä työkalu puntarin tekoon!) 

★★★★★

1. VENÄJÄ: Sergey Lazarev – You are the only one
2. NORJA: Agnete – Icebreaker
3. SAN MARINO: Serhat – I didn't know
4. BULGARIA: Poli Genova – If love was a crime
5. RUOTSI: Frans – If I were sorry
6. LATVIA: Justs – Heartbeat
7. ISLANTI: Greta Salóme – Hear them calling
8. AUSTRALIA: Dami Im – Sound of silence

★★★★

9. KYPROS: Minus One – Alter ego
10. UKRAINA: Jamala – 1944
11. RANSKA: Amir – J'ai cherché
12. SUOMI: Sandhja – Sing it away
13. SAKSA: Jamie-Lee Kriewitz – Ghost
14. ESPANJA: Barei – Say yay!
15. VALKO-VENÄJÄ: Ivan – Help you fly
16. ITÄVALTA: Zoë – Loin d'ici
17. ARMENIA: Iveta Mukuchyan – LoveWave
18. PUOLA: Michał Szpak – Color of your life
19. UNKARI: Freddie – Pioneer
20. TANSKA: Lighthouse X – Soldiers of love
21. TŠEKKI: Gabriela Gunčíková – I stand
22. AZERBAIDŽAN: Samra – Miracle
23. ISO-BRITANNIA: Joe & Jake – You're not alone
24. BELGIA: Laura Tesoro – What's the pressure
25. KROATIA: Nina Kraljić – Lighthouse
26. VIRO: Jüri Pootsmann – Play
27. ITALIA: Francesca Michielin – No degree of separation
28. MALTA: Ira Losco – Walk on water

★★★

29. ROMANIA: Ovidiu Anton – Moment of silence
30. MAKEDONIA: Kaliopi – Dona
31. LIETTUA: Donny Montell – I've been waiting for this night
32. MOLDOVA: Lidia Isac – Falling stars
33. IRLANTI: Nicky Byrne – Sunlight
34. SVEITSI: Rykka – The last of our kind
35. ISRAEL: Hovi Star – Made of stars
36. ALANKOMAAT: Douwe Bob – Slow down
37. BOSNIA-HERTSEGOVINA: Dalal & Deen ft. Ana Rucner & Jala – Ljubav je

★★

38. ALBANIA: Eneda Tarifa – Fairytale
39. KREIKKA: Argo – Utopian land
40. SERBIA: ZAA Sanja Vučić – Goodbye (Shelter)
41. SLOVENIA: ManuElla – Blue and red
42. GEORGIA: Nika Kocharov & Young Georgian Lolitaz – Midnight gold
43. MONTENEGRO: Highway – The real thing

Minä ja Melodifestivalen

Olen Ruotsi-fani. Se on varmaan tullut selväksi. Rakastan ruotsalaista kulttuuria, musiikkia ja eritoten Melodifestivalenia. MF on perinteisesti ollut minun viisuvuoteni kohokohta. Tänäkin vuonna taso on ollut varsin mainio. Ruotsalaiset saavat kotikisoihinsa kelvollisen edustajan. Itse liputan Samirin ja Viktorin hauskan "Bada nakna" -kappaleen puolesta :D Ruotsalaiset voisivat kerrankin repäistä ja valita biisin, joka lauletaan på svenska. Ei mitään englanninkielistä käännöstä tähän!

Seuraan MF-finaalin tänäkin vuonna sohvalta käsin. Olin paikan päällä vuosina 2010–2013. Jokaiselta reissulta on ihania muistoja <3 Jaan nyt finaaliviikonlopun kunniaksi teidän kanssanne niistä parhaimmat!

2010

Ensimmäinen euroviisureissuni ulkomaille on tietysti minulle erityisen tärkeä. Tärkeäksi siitä teki myös idolini Nanne Grönvallin näkeminen livenä! <3 Nanne oli mukana MF-finaalin väliaikanumerossa (kuten muuten tänäkin vuonna) ja veti lyhyen nimmarikeikan Globenin viereisessä ostoskeskuksessa. Lauloin mukana kurkku suorana eturivissä. Nannekin huomasi minut ja tunki mikrofonin eteeni "Håll om mig" -kappaleen aikana. Annoin mennä, vaikka ääneni taisikin täristä :D

Nannen nimmarin halutakseen piti ostaa single ja jonottaa. Ei haitannut, sillä tätä hetkeä olin odottanut kauan. Sain muistoksi myös tämän yhteiskuvan meistä. Ensimmäinen MF-matka ei olisi voinut enää muuttua paremmaksi!

2011

Vuosi 2011 oli kahden kovan kundin, Eric Saaden ja Dannyn kaksintaistelu. Minä kannustin Ericiä ja latasin jopa ruotsalaisen prepaid-liittymän, jotta pystyin äänestämään. Mieleeni tältä MF-reissulta on jäänyt viisuetkot, jotka järjestettiin erään suomalaisen viisufanin luona ihan Globenin kupeessa. Tunnelma oli korkealla ja jorasimme Ericin "Popularin" tahtin naapurien iloksi :D

Prepaid ei ollut turha ostos, sillä ilta oli Ericin juhlaa. Viisuhistorian suurimpia oikeusmurhia on se, että Ruotsi sijoittui euroviisuissa vasta kolmanneksi. Tuosta hetkestä on jäänyt hieman traumoja...

2012

Vuoden 2012 Melodifestivalen oli silkkaa euforiaa! Tuleva viisuvoittaja Loreen aiheutti kylmiä väreitä esityksellään, jonka pääsin todistamaan livenä Globenin piippuhyllyltä. Prepaid-saldo meni Loreenin äänestämiseen, eikä suotta! Myöhemmin tämä mystinen nainen valloitti koko Euroopan.

Seuraavana vuonna pääsin Loreenin keikalle Helsinkiin. Tämä kohtaaminen on jäänyt mieleeni lämminhenkisenä ja välittömänä <3 Loreen on niin kaukana diivasta kuin olla vaan voi. Toivottavasti näen hänet vielä uudestaan.

2013

Vuonna 2013 fanityttöiltiin Solnassa! YOHIO aiheutti teinihysteriaa, johon oli helppo yhtyä :D Myös Martin Rolinski ihastutti esityksellään. Kannatti jonottaa nimikirjoituksia, vaikka kohtaaminen YOHIOn kanssa kestikin noin sekunnin. Martinille sentään pääsin juttelemaan. Muistaakseni pahoittelin sitä, että hän ei päässyt finaaliin. Se on mielestäni edelleen sääli!

Myös finaalin lopputulos jätti suuhuni pahan maun. YOHIO oli illan moraalinen voittaja. Uskon yhä, että "Hearbreak hotel" olisi pärjännyt viisuissa paremmin kuin Robin Stjernbergin ulina. Jossittelu ei enää auta, joten täytyy toivoa, että ruotsalaiset valitsevat tuleviin kotikisoihinsa viisaasti. Älkää mokatko tällä kertaa :D

OMG, mikä UMK!

Tämän vuoden UMK ei olisi voinut päättyä kannaltani paremmin. Voiton vei Sandhja, jonka puolesta liputin jo alusta saakka. Finaali oli kovatasoisempi kuin koskaan, olisin kelpuuttanut voittajaksi melkein kenet tahansa! Minulle UMK-finaali oli erityisen upea elämys siksi, että pääsin seuraamaan sitä paikan päälle - median edustajana.

En onnistunut saamaan paikkaa finaalikatsomoon yleisen haun kautta. Onneksi minulle vinkattiin, että pestini OGAE-uutisissa saattaisi oikeuttaa media-akkreditointiin. Laitoinkin hakemuksen Yleisradiolle samantien. Olin iloisesti yllättynyt kun hakemukseni hyväksyttiin. Tehtävänäni oli päivittää Euroviisuklubin Facebook-sivuja reaaliaikaisesti kenraaliharjoitusten ajan.

Saavuin hyvissä ajoin Pasilan Studiotalolle, jonka kahvio toimitti pressikeskuksen virkaa. Kaulaani lätkäistiin pressipassi, pöydällä oli tarjolla virvokkeita ja ruokaakin saimme. Yleisradio kohteli median edustajia silkkihansikkain ;) 

Olen tehnyt toimittajan hommia ihan työkseni, mutta tuolla tunsin itseni enemmän faniksi kuin ammattimaiseksi toimittajaksi :D En kokenut olevani ihan samalla viivalla iltalehtien ja seurojen edustajien kanssa. Monille heistä UMK oli varmaankin vain yksi työkeikka muiden joukossa. Minulle se oli unelmien täyttymys, koska pääsin yhdistämään kaksi rakastamaani asiaa: journalismin ja euroviisut.

Onneksi en ollut ainut fanimedian edustaja, joten saimme sitten yhdessä innostua artisteista :D Pääsin juttelemaan Einin ja Mikael Saaren kanssa, jotka osoittautuivat huipputyypeiksi. Varsinkin Eini oli aivan ihana ja helpostilähestyttävä nainen. Muiden artistien kanssa en rohjennut pyytää yhteiskuvia, mutta Einiä uskalsin lähestyä. Hyvä, että uskalsin!

Pääsin seuraamaan UMK:n kenraaliharjoitusta eturivistä käsin muun median kanssa. Voin sanoa, että vanhan viisufanin sydän sykähti kun Lordi nousi lavalle vetämään "Hard Rock Hallelujahin". Pertti Kurikan Nimipäivät eivät osallistuneet harjoituksiin, joten heitä en nähnyt livenä. Eipä se toisaalta ollut mikään menetyskään... Vaikka Kurikat olivatkin symppiksiä tyyppejä, ei se muuta tosiasiaa, että "Aina mun pitää" on viisuhistorian suurimpia pökäleitä. Onneksi sitä ei tarvinne enää juurikaan kuulla viisuyhteyksissä.

Olin jo varautunut seuramaan finaalin pressitilan television kautta, mutta mahduinkin vielä mukaan green room -katsomoon! Katsomo oli tupaten täynnä ja tunnelma oli juuri niin sekopäinen kuin telkkarista näkyikin :D Tungin istumaan parin Eini-fanin viereen (jos satutte lukemaan tätä, terkkuja!), jotka ottivat minut porukkaansa avosylin vastaan. Minut nakitettiin heiluttelemaan Eini-lakanaa ja laulamaan "Eini Globeniin, Eini Globeniin!" Fanien riemu oli tarttuvaa sorttia. Olimme varmasti yksi kovaäänisimmistä kannustusjoukoista. Pahoittelut heille, jotka joutuivat kärsimään siitä :D

Meitä ohjeistettiin aina heiluttamaan kannatusplakaateja ja hurraamaan lähetyksen siirtyessä green roomin puolelle. Studio-ohjaaja joutui välillä myös hyssyttelemään, kun meteli yltyi liian kovaksi. Ihmettelen vähän, miksei YLE voisi hommata sellaista äänentoistotekniikkaa, jossa yleisön äänet eivät blokkaisi juontajien ääntä? Varmasti muissakin viisukarsinnoissa yleisö pitää mekkalaa, mutta ei se välity samalla tavalla tv-ruutuun. Kai nämäkin ovat rahakysymyksiä?

Oli miten oli, lopputulos oli minulle erittäin mieluinen. Äänestin Sandhjaa, Mikaelia ja Einiä (kuten sanottu, fanien into tarttui :D). Saaran saama puhelinäänipotti on minulle mysteeri. Tällä kertaa olin raatien mukanaolosta vain onnellinen, koska ne torppasivat Saaran voiton. Ei tuolla biisillä ja esityksellä :/ Minulla ei ole mitään Saaraa vastaan artistina. Toivotan hänet avosylin takaisin viisuilemaan paremmalla biisillä!

Sandhja lähtee siis puolustamaan Suomen värejä Tukholmaan. Uskon hänen hurmaavan siellä kaikki hersyvällä, luonnonlapsimaisella olemuksellaan. Nyt kun UMK:t on tältä vuodelta kisailtu, on aina suunnata katse länsinaapuriin. Huomenna kisaillaan Andra chansen ja viikon kuluttua on aika Melodifestivalenin finaalin. Uskallan jo nyt vetää kotiinpäin. Tänä vuonna UMK oli niin kovatasoinen, että sitä on hankala päihittää!