8.2.2016

:draamaa: Pasilassa


Moi pitkästä aikaa!

Blogini alkaa taas heräillä viisuhorroksestaan. Siitä tietää, että talvi on tullut, kun:

a) saa näpytellä tekstiä sormet kohmeessa
b) euroviisukarsinnat alkavat

UMK pärähti viikonloppuna toden teolla käyntiin, ja mahtavasti pärähtikin! Pääsin seuraamaan ensimmäistä semifinaalia paikan päälle. Karsintoihin pystyi taas ilmoittautumaan yleisöksi etukäteen. Minun oli tarkoitus jo viime vuonna lähteä Pasilaan, mutta tuolloin flunssa pilasi kaiken. Elin viime viikolla jännityksessä, sillä olin TAAS kipeänä... Viisukarsinnat osuvat kyllä Suomessa siihen pahimpaan flunssakauteen. Onneksi parannuin juuri sopivasti viikonlopuksi.

Ensin muutama sananen tämän vuoden UMK:sta. Se on mielestäni tasoltaan kaikkien aikojen paras! Mukana ei ole ainuttakaan läpip*skaa kappaletta. Tämän vuoden edustaja tulee siis olemaan rutkasti laadukkaampi kuin viimevuotinen ;) Tällä kertaa asetelmat vaikuttavat myös oikeudenmukaisemmilta. YLE ei ole lobannut vain yhtä ainutta artistia, toisin kuin se teki Pertti Kurikan Nimipäivien kanssa. Saara Aaltoa kyllä on nostettu esille, mutta ei mielestäni häiritsevyyteen saakka.

Saaralla oli selvästi eniten faneja Pasilassa. Kaikkialla näkyi "No Fear" -sydänkylttejä, joita Saaran tukijoukot ilmeisesti jakelivat faneille. Myös Pää-Äijien kannattailla oli hienoja shamppanjapullon muotoisia "tikkuilmapalloja" (tai mitä lienevätkään). Olin loppuun asti varma, että Pää-Äijät pääsevät finaaliin. Kuinka ihanaa olikaan olla väärässä!

Minun suosikkini ensimmäisestä erästä olivat Eini ja ClemSO. Harmillisesti ClemSOn live-esitys ei ihan onnistunut vakuuttamaan :/ Biisi on silti huikean erilainen ja aion huudattaa sitä jatkossakin.

Askartelin Einille upean kannatusplakaatin, joka vilahti pari kertaa telkkarissakin :D Pääsin myös kyltteineni UMK:n Instagram-tilille. Woop woop!

Einin finaalipaikka oli siis yllätys, mutta mieluinen sellainen :) Myös Kotkan tyttö Stella Christine yllätti positiivisesti. Hänen biisilleen en edelleenkään syty, koska genre ei vain ole mieleinen. Stellan esitys oli kuitenkin illan ammattimaisin ja tyylikkäin. Mitäs me random mimmit Kotkasta!

UMK-kipinäni roihahti siihen malliin, että haluaisin vielä päästä seuraamaan finaalia. Ilmeisesti sinne voi ilmoittautua myöhemmin, ja teen kyllä kaikkeni, että pääsen paikan päälle!

Tänä vuonna viisufaniutumisestani on kulunut 20 vuotta (!) Sen kunniaksi julkaisen bloginini Facebook-sivulla päivittäin suosikkiviisuni aina niiltä vuosikerroilta, joita olen seurannut. Listaus alkoi eilen, mukaan pääset kun käyt tykkäämässä Euroviisuelämää-blogin FB-sivuja täällä!

PS: Tänä viikonloppuna Suomi kyllä vei Ruotsia ihan 6-0! Enpä olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut sanovani näin. UMK on todella puhjennut kukkaan :D