11.9.2014

Laiva on lastattu viisufaneilla

Terveiset viisuristeilyltä! Alkuviikko meni valvomisesta toipuessa, mutta nyt olen taas elävien kirjoissa. Ihan paska reissu, inhottavia ihmisiä ja surkeaa musaa. NOT! ;) Oli aivan ihana risteily taas. Rakastan tätä syksyistä perinnettä, toivottavasti se jatkuu ensi vuonnakin.

Tällä kertaa risteily oli minulle hieman erilainen. Pääsin nimittäin tekemään siellä töitä. Toimin Suomen euroviisuklubin jäsenlehden päätoimittajana, joten sain tilaisuuden haastatella Softengineä ennen heidän keikkaansa. Otin kaverini Mairen ja Piitun assistenteiksi, olihan kyseessä ainutlaatuinen kokemus heillekin! :) Softengine oli varannut laivan kabinettipuolelta kokoustilan haastatteluja varten. Meidän lisäksemme paikalla oli pari ulkomaalaista viisutoimittajaa.
















Tilanne jännitti varmasti enemmän minua kuin Softenginen poikia. Odotin kohtaavani neljä epävarmaa teiniä. Kuinka väärässä olinkaan! Pojat olivat selvästi jo tottuneet mediamyllytykseen. Vastaukset tulivat oikein supliikisti ja tunnelma oli rento. Näille kavereille ei myöskään ole kusi noussut päähän.



Haastattelun jälkeen pääsimme ottamaan rennosti. Legendaarinen CatCat toimi risteilyn juontajaparina. Todelliset camp-akat pukeutuvat vanhoihin esiintymisasuihinsa! ;) Kätkän siskokset olivat tosiaan laivalla vain juontajien ominaisuudessa, mutta "Bye bye baby" kuultiin sentään.

Softengine nousi lavalle illan ensimmäisenä artistina. Huomasin ilokseni, että paikan päällä oli heidän fanityttöjään. Tälle yhtyeelle suon kyllä kaiken menestyksen! Arvostan sitä, että pojat kirjoittavat itse musiikkinsa, joka on kaiken lisäksi kansainvälisen ja raikkaan kuuloista. Kuulimme aiemmin julkaisematonta materiaalia yhtyeen tulevalta albumilta. Sinkkujulkaisut "Something better" ja "Yellow house" iskivät tähän kuuntelijaan kuitenkin parhaiten.
















Kansainvälistä väriä esiintyjäkaartiin toi Isoa-Britanniaa vuonna 2000 edustanut Nicki French. Törmäsin Nickiin laivan käytävällä, enkä aluksi meinannut tunnistaa häntä. *punastuu* Hyvin peruspirkkomainen olemus. Mutta lavalla Nicki oli kuin eri ihminen! Hän oli ehdottomasti illan karismaattisin ja paras esiintyjä! Nicki veti vauhdikkaan viisupotpurin, sekä cover-versionsa "Total Eclipse Of The Heartista". Yleisö oli täysillä mukana! Myönnän erehtyneeni Nickin suhteen täysin. Pidän kyllä myös hänen viisustaan "Don't play that song again". Nicki French pukeutui esityksen aikana viisutakkiinsa :D Toinen camp-akka, ja tämä on sitten täydellä rakkaudella sanottu.
















Illan kohokohta oli Ruotsin Charlotte Perrellin esiintyminen. Tai niin minä etukäteen ajattelin. Charlotte veti kyllä ammattitaitoisen setin, mutta kontrasti rempseään Nicki Frenchiin oli valtava. Perrelli Perrelli jäi hieman etäiseksi. Hänen esityksensä kesti myös huomattavasti vähemmän aikaa. Keikka loppui kuin seinään. No, ainakin Melodifestivalen-hitit kuultiin ja viisuvoittaja "Take me to your heaven myös". Lopuksi Charlotte olisi halunnut esittää sen vielä ruotsiksi, mutta taustanauha ei toiminut.
















Keikkojen jälkeen seurueeni oli jo niin uupunut, että viisudisco tuntui mahdottomalta ajatukselta. Suuntasimme siis hyttiin, jotta jaksoimme aamulla vielä herätä maihinnousun aikana. Olemme joka vuosi raahautuneet uskollisesti Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Nytkin aika riitti aamiaiseen ja shoppailuun vallan mainiosti :)

Paluumatkalla Helsinkiin meitä viihdyttivät Jukka K ja Miss Divet upealla drag show'llaan. Esityksessä oli osittain samoja elementtejä kuin viime vuonna, mutta mukana oli myös viittauksia tämänvuotisiin viisuihin. Muun muassa Conchita, Puolan kirnuajat ja Ruth Lorenzo oltiin huomioitu :D

Tässä "kaikkien aikojen risteily-selfie". Kuva on lainattu CatCatin Facebook-sivulta:




















Ei voi muuta kuin olla kiitollinen tästä harrastuksesta ja upeasta Euroviisuklubista, joka teki tämän risteilyn mahdolliseksi <3 Seuraavia bileitä odotellessa!

3.9.2014

Levyarvostelu: Eurotix - Let's die young




















Mikään ei piristä synkkää syyspäivää niin kuin hyvä musiikki. Ruotsalainen Eurotix, josta olen aiemminkin blogannut, on julkaissut uuden EP:n. Se sisältää neljä biisiä:

1. Let's Die Young
2. Come And Hold Me
3. Kill Another Day
4. Lies

Albumin nimikkoraita vie kuulijan tutun turvalliseen 80-luvun äänimaailmaan. "Let's Die Young" voisi olla myös suomalainen iskelmä. Melankolisuus iskee allekirjoittaneeseen ainakin ihan täysillä. Kappale on omistettu Larry Forsbergin nuoruudenystävälle. Hänen kuvansa on myös levynkannessa.


"Come And Hold Me" saattaa olla joillekin viisufaneille tuttu Ninan ja Kimin versiona. Dennis Alexis Hellström on kirjoittanut englanninkieliset sanat "Om du stannar hos mig" -biisiin. En ollut kuullut alkuperäisversiota aiemmin. Se on ihan kiva ruotsi-iskelmä, mutta pidän enemmän Eurotixin kasarisovituksesta. Dennis on kertonut, että sanat pohjautuvat hänen omiin kokemuksiinsa. Pystynkin aistimaan laulajan tuskan sanojen takana.

Kolmosraita "Kill Another Day" on ennenjulkaisematon ja mielestäni kokonaisuuden heikoin lenkki. Sävellys ei oikein lähde lentoon. Kyllä sitä kuuntelee ihan sujuvasti, mutta se ei jätä suurempaa muistijälkeä. Toimii kuitenkin taustamusiikkina.

Levyn päättää Alphaville-cover "Lies". Nolottaa myöntää, etten ollut kuullut alkuperäistä kappaletta aiemmin. Ja minä väitän itseäni 80-luvun musiikin ystäväksi... Epäkohta tuli kuitenkin nyt korjattua. Eurotixin versiossa tunnelma on täysin erilainen. Kappale alkaa nostalgisella syntikkariffillä, jollaisia omastakin Casiostani löytyy. Dennisin lämmin lauluääni miellyttää korvaani enemmän kuin Alphavillen Marian Goldin valittava soundi.

Kokonaisuutena EP jää rutkasti plussan puolelle. Suosittelen sitä kaikille, jotka pitävät 80-luvun syntikkasoundeista ja kaipaavat nostalgiaa.
4/5

Eurotixin EP Spotifyssa:

Tsekkaa myös Eurotixin kokopitkä albumi "The Secret":