I am somebody

Viisuvuosi on jo edennyt siihen pisteeseen, että seitsemän maata on valinnut edustajansa Kööpenhaminaan. Näiden joukossa on meidän poikapoppoomme Softengine, joka voitti suht odotetusti Uuden Musiikin Kilpailun. Olen ihan tyytyväinen, vaikka äänestinkin Hukkaa ja Mamaa. Eivätköhän nämä #söpötpojat hoida homman kotiin!

Nyt kun UMK on saatu paketoitua, olen keskittynyt hypettämään Melodifestivalenia. Ikäväkseni täytyy todeta, ettei taso ole ainakaan kahden ensimmäisen erän jälkeen päätä huimannut. Show on ollut hienosti toteutettu kuten aina, mutta eikös musiikin pitäisi olla pääasia?

Ensimmäisessä erässä esiintyneet YOHIO ja Elena Paparizou vetivät kyllä upeasti. Valitettavasti minulla ei ole linkittää tähän heidän esityksiään. SVT:llä on ärsyttävä tapa poistaa YouTubesta jatkoon päässeet kappaleet. Onneksi sieltä löytyy kuitenkin näitä pudonneita esityksiä.

Viime lauantain alkukarsinnassa suosikkini oli yhtye nimeltään Pink Pistols. Ryhmä koostuu neljästä pitkän linjan viihdetaiteilijasta. Toisin kuin kuvasta nopeasti katsoen voisi päätellä, he ovat kaikki miehiä ;) Drag queenit saavat minulta heti lisäpisteitä! Onneksi kappalekin oli hyvä, ettei tarvinnut takertua pelkästään ulkomusiikillisiin seikkoihin.

Tässä siis Pink Pistols: "I am somebody". Sijoitus 7/8, mutta näin käy joskus. Olen jo hyväksynyt, ettei musiikkimakuni osu yksiin ruotsalaisyleisön kanssa.