Breaking the silence

Pahoittelen pitkää hiljaisuutta! Huomaan, että blogini on saanut uusia tykkääjiä Facebookissa. Kiitos kaikille teille!

Syksy on usein kuollutta aikaa viisuharrastukseni tiimoilta. Tiedän, että joissakin maissa euroviisukarsinnat ovat jo ovella. Ensi vuoden UMK:n juontajatkin julkistettiin. Se ei kuitenkaan vielä kiinnosta minua.

Olen siinä mielessä "huono" euroviisufani, etten jaksa hössöttää viisuista ympärivuotisesti. Monet ystäväni katselevat ja kuuntelevat viisuja koko ajan. He puntaroivat eri vuosikertoja, askartelevat jopa YouTube-videoita omista listauksistaan. Ihailen heidän omistautumistaan, koska minulla ei yksinkertaisesti riitä energia.

Viime vuonna tein sen virheen, että kuuntelin joitakin valittuja kappaleita jopa puoli vuotta ennen varsinaista kilpailua. Tämän takia olin lopen kyllästynyt näihin biiseihin, kun ne esitettiin itse Euroviisuissa. Suurin osa Euroopasta kuuli kappaleet tuolloin vasta ensimmäisen kerran. Minulle ne olivat jo puhkikuluneita.

Tykkään kyllä spekuloida etukäteen, millaisen biisin esimerkiksi Linda Bengtzing esittää ensi vuoden Melodifestivalenissa. Saan kuitenkin tietää sen vasta helmikuussa. Ei haittaa yhtään. Taidan oikeasti pidättäytyä kuuntelemasta kaikkia karsintakappaleita ennen kuin on vuosi 2016. Ei siinä ole mitään järkeä, että ensi vuoden viisuja pääsee kuuntelemaan jo nyt... UMK-kilpailijat julkistetaan vasta tammikuun puolella. Hyvä niin.

Mitä mieltä te olette? Onko siinä järkeä, että jotkut viisukarsinnat alkavat jo nyt? Vai pitäisikö kaikkien maiden odottaa ensi vuoden puolelle?

Pressivastaavana viisuristeilyllä

Eräs vuoden tärkeimmistä tapahtumista on euroviisuristeily. Euroviisuklubi OGAE Finlandin organisoima risteily järkättiin tänä vuonna jo kuudennen kerran. Homma on kasvanut niin suureksi, että faneja saapuu paikalle ympäri maailmaa. Risteilylle osallistuikin arvioiden mukaan viisuilijoita yli 30 maasta! Kyseessä on siis ihan maailmanlaajuisesti yksi suurimmista viisutapahtumista vuosittain :) Iso käsi meidän klubillemme, joka tämän kaiken on saanut aikaan!

Risteilyä tähditti kolme upeaa leidiä: Sonia (Iso-Britannia 1993), Ivi Adamou (Kypros 2012) sekä Sanna Nielsen (Ruotsi 2014). Juontajana toimivat drag artistit Jukka K ja Miss Divet. He vetivät sunnuntaina myös jälleen hulvattoman viisu-show'n, jossa ei annettu armoa kenellekään ;)

Viime vuonna sain kunnian haastatella Softengineä OGAE-uutisiin. Se oli hieno kokemus, joten kysyin olisiko tälläkin kertaa mahdollista tehdä jotain vastaavaa. Sain kokea jotain vielä parempaa. Euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni pyysi minua organisoimaan pressipisteen risteilylle. Fanitoimittajat saivat ilmoittautua etukäteen ja pääsivät sitten haastattelemaan artisteja. Minun tehtäväni oli johdattaa artistit pressipisteeseen ja valvoa, että aikataulut pitivät.

Menin siis backstagelle, josta hain ensin Sonian haastateltavaksi. Täytyy myöntää, etten oikein tuntenut kuuluvani lavan taakse, vaikka minulla oli täysi oikeus mennä sinne. Sonialla oli mukana mies ja pieni tytär, jotka seurasivat perheen äitiä haastattelupaikalle.

Pressipiste oltiin sijoitettu Starlight Palacen yläkertaan, mutta siellä oli liian synkkää ja meluisaa. Menimme siis erään toimittajan ehdotuksesta rappukäytävään tekemään haastatteluja. Siellä olikin paremmat olosuhteet, eikä ohikulkenut risteilykansakaan häiriköinyt. Sonian mies joutui hieman hoputtamaan loppuvaiheessa meitä. Ehkäpä perhe halusi jo hyttiin lepäämään.

Sonia viisutoimittajien tentattavana.

Minulta jäi pressihommien takia näkemättä aina keikkojen alkuosat. Ei se kuitenkaan haitannut, koska oli niin mukavaa päästä viettämään aikaa viisuartistien kanssa. Juttelin myös paljon fanitoimittajien kanssa, joita oli tullut paikalle muun muassa Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista. Ivi Adamoun kanssa ei onneksi ollut mikään paniikki aikataulujen suhteen. Ivi jaksoi poseerata fanien kanssa ja jutella kaikille. 

Vasta 21-vuotias Ivi Adamou.  

Illan odotetuin esiintyjä oli Ruotsin oma Sanna Nielsen. Ei ollut epäselvyyttä, kuka nousi yleisön suosikiksi. Rytmikkäät "Sanna! Sanna!" -huudot raikasivat, eikä suosionosoituksille meinannut tulla loppua. Sympaattinen Sanna pääsi kuin pääsikin keikkansa jälkeen poseeraamaan yhteiskuvissa fanien kanssa. Valitettavasti haastatteluille ei ollut aikaa, mitä pahoittelin toimittajille useaan otteeseen. Toivottavasti kukaan ei pettynyt pahasti!

Kiitos ja kumarrus vielä OGAE:n suuntaan! Ensi vuonna risteillään taas, päivämäärä on laitettukin jo kalenteriin ;) Nähdään siis 3.9.2016!

Sanna Nielsen vaikutti häkeltyneen saamastaan suosiosta.

Månsia metsästämässä

Ennen kuin joku ehtii huolestua, otsikkoa ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti ;) Ei tarvitse siis soittaa poliisille ja hankkia stalkkaavalle fanille lähestymiskieltoa.

Perjantaina Måns Zelmerlöw esiintyi Porvoossa, lauantaina hän oli Tammisaaressa. Aivan kuten minäkin. Ystäväni asuu Tammisaaressa, ja kun kuulimme Månsin keikasta, halusimme ehdottomasti mennä paikan pääle. Valitettavasti hinta tuli vastaan. Halvimmat liput maksoivat 52 euroa, mikä tuntui kohtuuttoman kalliilta. Olkoonkin, että samalla hinnalla olisi nähnyt myös Tomas Ledinin.

Oikeastaan kyseessähän oli Tomas Ledinin konsertti. Måns oli aluksi vain yksi lämppäri muiden joukossa. Viisuvoiton jälkeen Månsin status nousi äkkiä "special guest stariksi". Monelle hän oli kuitenkin varmasti illan kohokohta.

Yleensä niin hiljainen Tammisaari näyttäytyi kerrankin eläväisenä ja vilkkaana kaupunkina. Kadut olivat täynnä ihmisiä ja itse festareille osallistui arvioiden mukaan 6500 henkeä. Aika hemmetin hyvin kaupungille, jossa ei koskaan tapahdu mitään.

Meidän lisäksemme monet olivat keksineet, että musiikki kuului kaduille aivan yhtä hyvin - jollei paremmin. Linnoittauduimme CleanKallen portaille jonkun random mummelin kanssa :D Portailta oli täydellinen näkyvys esiintymislavan takaosaan. Seurasin suurella mielenkiinnolla roudausta - ja yhtäkkiä bongasin Månsin!

Juuri ennen keikan alkua Måns kapusi lavalle. Ei muuta kuin kamera esiin. Tunsin itseni paparazziksi, mutta hei, tätä vartenhan tänne tultiin!

Måns veti hienon setin, jossa kuultiin tietysti MF-hitit "Cara Mia" ja "Hope and glory". Keikan hauskin ja hämmentävin hetki oli, kun Måns ryhtyi vetämään yhteislaulua Allsång på Skansenin henkeen :D Vieressämme seisonut mummo tiesi kertoa, että kappale oli Lasse Berghagenin. Kiitos infosta, minä en kyseistä renkutusta tunnistanut.

Keikka huipentui tietysti "Heroesiin". Viisuvoittajan kuuleminen Tammisaaren kesäillassa oli hieno kokemus! Välkommen åter, Måns ;)

kuva: Måns Zelmerlöwin Facebook-sivu

La det swinge

Hilsen fra Oslo!
Terveiset Norjasta, viikinkien, vuorenpeikkojen ja Ketil Stokkanin luvatusta maasta. Kävimme kaverin kanssa parin päivän lomalla heinäkuun puolessavälissä :) Rakastuin Oslon kauniiseen kaupunkikuvaan ja norjalaisten mutkattomuuteen. Sympaattinen pääkaupunki, jossa voisin mieluusti käydä uudestaankin!

Ilokseni myös Norjan viisumenneisyys näkyi katukuvassa. Eräällä aukiolla oli esillä Norjan historian kannalta merkittäviä uutisia. Bobbysocksin viisuvoitto oli eräs niistä. Ikuisena nollakerholaisena tunnetulle Norjalle ensimmäinen voitto olikin taatusti viisuitsetunnon kannalta tärkeä juttu! :) Lehti on julkaistu euroviisujen jälkeisenä maanantaina, 6.5.1985.

Pyhiinvaelluskohteeni oli Oslo Spektrum, vuoden 1996 viisuareena. Spektrum oli ulkopuolelta yllättävän vaatimaton ja suoraan sanottuna ruma rakennus. Se kuitenkin maastoutui kaupunkikuvaan niin hyvin, ettemme aiemmin tajunneet kävelleemme sen ohitse.

Spektrum on toki edelleen suosittu tapahtumapaikka erilaisille konserteille ja urheilutapahtumille, mutta Euroviisuja siellä tuskin enää järjestettäisiin. Areenalle mahtuu parhaimmillaan 9000 katsojaa, mikä on nykymittakaavassa varsin vähän. Ajat ovat todellakin muuttuneet.