UMK 2015: Ensimmäinen alkukarsinta

Ketutukseni UMK:ta kohtaan on hieman laantunut. Olen nyt makustellut kappaleita ja tullut siihen tulokseen, että taso on vallan mainio. Tämä taitaa olla kaikista monipuolisin Suomen karsinta vuosikausiin.

Vähän kyllä sieppaa, ettei tänä vuonna järjestetä lainkaan yleisölle avoimia karsintoja. Alkukarsinnat ja finaali kisataan ilmeisesti Ylen studioilla sisäpiirin parissa. Harmittaa, koska olisin voinut lähteäkin seuraamaan finaalia paikan päälle. Tässä suhteessa UMK ottaa takapakkia. Sääli.

Kilpailu etenee siis kolmen alkukarsinnan kautta finaaliin. Ensimmäinen karsinta järjestetään lauantaina 7.2. Se menee päällekkäin Melodifestivalenin startin kanssa, mutta aion todennäköisesti pysyä tiukasti Ruotsin kanavalla. Sori, olen maanpetturi.

UMK:n ensimmäisessä karsinnassa nähdään:

Hans On The Bass – Loveshine

Tämä kokoonpano kokeili onneaan jo ensimmäisessä UMK:ssa. Tuolloin tie katkesi nettidemovaiheeseen. Suomenruotsalainen yhtye on julkaissut kolme albumia ja saanut ihan mukavasti radiosoittoakin. Valitettavasti en usko, että tällä biisillä he tulevat nousemaan maailmanmaineeseen. Pikkusievä jammailu sopisi paremmin vakuutusmainoksen taustamusiikiksi kuin euroviisuihin. Ei jatkoon.

Vilikasper Kanth – Äänenkantamattomiin

Vilikasper muistetaan Idolsista ja Voice of Finlandista. Niissä ei tullut menestystä, mutta onnistuuko nuorukainen lyömään itsensä läpi UMK:n kautta? "Äänenkantamattomiin" jäi kyllä heti soimaan päähäni. En vain oikein innostu Vilikasperin lauluäänestä... Se käy korviini erityisesti kertosäkeen kohdalla. Koska tämä kuitenkin on ihan mukava radiopoppis, tässä joukossa päästäisin jatkoon.

Norlan El Misionario – No Voy A llorar Por Ti

Espanjankielistä hip hopia UMK:ssa - mikä ettei! Havannassa syntynyt Norlan on asunut jo kymmenen vuoden ajan Suomessa, mutta luo uraa espanjaksi. Arvostan sitä, että mies on pysynyt juurillaan. Valitettavasti tämä biisi ei ole ihan minun kuppini teetä. Epäilen kappaleen sanoman jäävän myös vieraaksi suurelle yleisölle. Kiitos kuitenkin käynnistä, Norlan! Ei jatkoon.

Pertti Kurikan Nimipäivät – Aina mun pitää

Kovasikajuttu-dokumentista kansankunnan tietoisuuteen noussut punk-bändi on kieltämättä kisan kohutuin nimi. Monet jo ovat veikkailleet tätä voittajaksi. Epäilen kuitenkin, etteivät nämä ihmiset ole kuunnelleet edustuskappaletta ollenkaan. Se kestää vaivaiset puolitoista minuuttia, enkä voisi väittää kuulevani siinä viisuvoittajan piirteitä. Ilmiönä Pertti Kurikan Nimipäivät on huikea, mutta olisivat edes tehneet kunnollisen biisin... Jatkoonhan tämä menee, enkä nyt kauheasti pane vastaan.

Pihka ja Myrsky – Sydän ei nuku

Bändi edusti minulle ihan "nevahööd"-osastoa. Odotin nimen perusteella jotain tekotaiteellista meininkiä. Elektroniset elementit tulivatkin mukavana yllätyksenä. Jankuttava kertosäe on valitettavasti kappaleen heikoin lenkki. Ei jatkoon tällä kertaa.

Satin Circus – Crossroads

Meillä on käsissämme hitti ennen kuin kilpailu on vielä alkanutkaan. Satin Circus nousi Suomen iTunes-listan kärkeen ohittaen jopa Elastisen. Jos minulta kysytään, Suomen edustussävelmä on tässä. Biisi on kansainvälinen, hyväntuulinen ja jää soimaan päähän kertakuulemalla. Pojat vaikuttavat myös sympaattisilta esiintyjiltä. Uskon ja toivon, että Satin Circus porhaltaa suoraan finaaliin. Mikäli näin ei tapahdu, kyseessä on valtava oikeusmurha.

Uusien Mokien Kilpailu

Ilmassa oli jännitystä ja spekulaatiota. Fanit pohtivat, ketä nähtäisiin Suomen euroviisukarsinnassa. Nimet ja kappaleet oli määrä julkistaa ensi tiistaina. Jotain meni kuitenkin vikaan. Eilen havahduttiin siihen, että UMK 2015 -kokoelmalevyn tiedot löytyivät jo Spotifysta. Yhden kappaleista pystyi jopa kuuntelemaan ulkomailta käsin. Tarkoin varjeltu salaisuus paljastui.

Ensireaktioni oli facepalm. Ei TAAS. Mokailu kun ei ole mitenkään vierasta Uuden Musiikin Kilpailulle. Myös vuonna 2012 kilpailun finalistit paljastuivat vahingossa. Tuolloin kokoelmalevyn tiedot näkyivät etuajassa CDON.com-verkkokaupassa.

Aluksi ajattelin, että tämäkin oli vahinko. Nyt en ole kuitenkaan asiasta enää varma. Eihän kukaan voi olla näin idiootti? Todennäköisempää on, että vuoto tehtiin puhtaasti mediakohun takia. Nyt UMK on päässyt otsikoihin. Puhutaan jopa julkisuuteen vuotaneen kappaleen diskaamisesta. En usko, että se tulee tapahtumaan, mutta onpahan Voice of Finland -voittaja Siru ainakin tämän jälkeen koko kansan huulilla. "Tämä oli se biisi, joka meinattiin diskata."

Oli miten oli, tapahtunut jätti minulle pahan maun suuhun. Ehdin jo varovaisesti innostua Suomen viisukarsinnasta. Uskon kyllä, että joukossa on hyviä biisejä. En vain pidä tavasta, jolla UMK:ta luotsataan. Kisaa pitäisi viedä eteenpäin laadukkaiden artistien ja kappaleiden avulla. Ei kohujen kautta.

Paljon onnea, Suomi!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille! Blogini ehti huomaamatta täyttää jo vuoden, joten juhlitaan samalla sitä ^_^

Tässä suomalaisia tähtihetkiä juhlapäivän soittolistaksi:

Euroviisuklubin 30-vuotisgaala

Vuonna 1984 perustettiin kaikkien aikojen ensimmäinen euroviisuklubi. Klubi sai alkunsa Savonlinnassa Jaripekka Koikkalaisen aloitteesta. Hän antoi klubille nimeksi OGAE, joka oli lyhenne ranskan kielen sanoista Organisation générale des Amateurs de l'Eurovision. Eipä herra Koikkalainen varmasti osannut kuvitella, että 30 vuotta myöhemmin OGAE-verkosto ulottuisi 40 maahan. Suomen klubissa jäseniä on jo 800.

Tätä tapausta piti tietysti juhlia, joten Suomen Euroviisuklubi OGAE Finland ry järjesti upean gaalan viime lauantaina. Juhlatilana toimi Manala / Botta Helsingissä. Ilmoittauduin tilaisuuteen hyvissä ajoin, koska aavistelin, ettei tällaista merkkitapahtumaa voisi jättää väliin! :) Syksyllä postiluukusta kolahti kultainen kutsukortti, jossa tilaisuuteen kehoitettiin pukeutumaan "euroviisuisan juhlavasti".

Olin ostanut gaalaa silmälläpitäen elämäni ensimmäisen iltapuvun. Minulla kävi uskomaton tuuri, sillä Kampissa tehtiin ilmaiseksi juhlakampauksia. Säästyin onneksi hiusten kanssa tappelemiselta. Majoituin ystävieni kanssa Scandic Park Helsinki -hotellissa, josta oli vain kivenheiton matka juhlapaikalle. Tältä näytin kun kaikki oli vielä kuosissa ;)

Gaala alkoi punaiselta matolta, jossa poseerasimme kameroille ja tervehdimme gaalatoimikuntaa. Tuli ihan mieleen Linnan juhlat. Eikä gaala kyllä jäänyt juhlavuudessaan yhtään pekkaa pahemmaksi! Bottan juhlasali oli vaikuttava näky. Ihmiset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja meille tarjoiltiin heti lasit kuohuvaa.

Kulinaristina (tai siis ahneena possuna) odotin illan ruokailua innolla. Tarjolla oli kolmen ruokalajin illallinen ja viiniä. En ole tottunut moiseen luksukseen. Oli mukava istua rauhassa pöydän ääressä ja seurustella viisuystävien kanssa :) Saimme istumapaikat lähellä lavaa, mikä osoittautui myöhemmin oivalliseksi asiaksi.

Illan juontajattarena toimi stand up -koomikko, näyttelijä ja viisufani Kaisa Pylkkänen. Hän suoriutui tehtävistään moitteettomasti. Ensimmäisenä ohjelmanumerona kuulimme Tony Latvan ja Tuomas Lassinharjun esittämän klubin historiikin. Se oli mielenkiintoista kuunneltavaa, koska OGAE:n alkuvaiheet olivat minulle entuudestaan tuntemattomia. Myös Maiken Mäemets OGAE Internationalista piti valaisevan puheenvuoron.

Eniten meitä tietysti kiinnosti, ketkä olisivat salassa pidetyt artistivieraat. Mysteeri hälveni hitusen, kun Kuunkuiskaajien Johanna ja Susan liittyivät meidän fanien seuraan. He nousivatkin lavalle ensimmäisinä esiintyjinä. Saimme luonnollisesti kuulla "Työlki ellää" -viisun. Kuunkuiskaajat esittivät myös materiaalia tulevalta albumiltaan. Pirteää etnomusaa, tykkäsin!

Näin istumapaikaltani ovelle ja sattumalta huomasin Matti "Fredi" Siitosen kulkevan ohi! Toinen artistivieras selvisi siis näin. Fredin kanssa lavalle nousi hänen ystävänsä, myös Suomea edustanut Anneli Saaristo. Tämä legendaarinen parivaljakko tarjosi meille huikean esityksen. Molempien edustuskappaleet kuultiin, Fredi veti myös Johnny Logania ja The Shadowsia. Anneli Saariston upein tulkinta taisi olla "Päättyneet juhlat", joka on käännös Espanjan kappaleesta vuodelta 1985. Minulla meni kylmät väreet. Fredi ja Anneli vetivät myös duettona "Runoni kaunein olla voit" (Espanja 1973) ja "Pump pumpin", legendaarista koreografiaa unohtamatta :D

Illan kliimaksi taisi olla Fredin tulkinta Conchita Wurstin voittoviisusta. Se tuli niin puskista, että taisin jo sen vuoksi liikuttua. Kyllä 72-vuotiaan Fredin ääni soi edelleen todella kauniisti! Mitäpä siitä, vaikka englannin lausuminen oli mitä oli ;) Esitykseen toi mahtavan lisäarvon Anneli Saariston taustaeläytyminen :D Anneli oli muutenkin aivan ihana leidi, oikea camp-akkojen äiti! Ja tämä on sanottu kaikella rakkaudella.

Annelin ja Fredin esitysten jälkeen oli vaikea pistää paremmaksi. Laatuviihde jatkui kuitenkin: lavalle nousivat Jukka K ja Miss Divet, jotka vetivät Suomen viisuista koostuvan potpurin. Lisämausteen esitykseen toi, että yleisössä istuivat Kuunkuiskaajien tytöt, joita myös parodioitiin :D Paras oli kuitenkin vielä edessä. Drag queenit esittivät Frediä ja Annelia, jotka sattuivat silloin tulemaan ovelle :D Anneli varsinkin näytti silminnähden riemastuvan. Fredikin kävi taputtamassa häntä esittäneen Miss Divetin vatsaa :D

Illan ohjelma jatkui Euroviisutanssiaisilla, joiden soittolistalla oli hieman vanhempaa viisumusiikkia. Minäkin kävin pyörähtämässä tanssilattialla Lulun "Boom bang-a-bangin" tahdissa. En valitettavasti osaa tanssia edes valssia, joten oma panokseni tanssiaisissa oli vähäinen. Biletyttävämmät jatkot pidettiin kaksi kerrosta alempana Manalan tiloissa. Sinne emme kuitenkaan enää jaksaneet lähteä.

Haluan tätäkin kautta välittää kiitokseni mahtavalle gaalatoimikunnalle. Järkkäsitte aivan upean juhlan! Kiitos vielä kaikille kanssajuhlijoille ja ONNEA, EUROVIISUKLUBI! Toivottavasti pääsemme juhlimaan joskus myös 100-vuotista taivalta :D